Matkalla syksyyn

Viimeiset oman puutarhan ruusut pääsivät täyttämään jo haalistuneen runsaudensarven.

Minka koristeli itselleen sammalnalleneidin. Vähän kanervia tassuun, aronioista kaulaketju (kaikki vähäiset pihlajanmarjat on jo syöty lintujen toimesta) ja vielä sulka korvan taakse! 

Pitäisi omistaa kallioista metsää, jossa kasvaisi tuuheaa ja matalaa sammalta, että saisi siistimmän nallen aikaiseksi...

Begoniasta, joka on minulla ollut sisäkukkana, kasvoi suuri ja tuuhea ovenpielen varjossa. Nyt siitä on nautittava niin kauan kuin yöpakkaset ei pauku, sisällä kun ei ole enää sille tilaa.